”Lähiruoka on kovempi trendi kuin luomu” – Ruuan alkuperä kiinnostaa erityisesti lihassa, kertoo kauppias Hannu Aaltonen

Lähiruoka on syrjäyttänyt vallalla olleen luomutrendin. Ruuan alkuperä kiinnostaa suomalaisia, ja erityisesti lihatuotteiden alkuperä katsotaan tarkkaan. Ilmastosyistä myös vaalean lihan kysyntä jatkaa kasvuaan. Vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia paljon, mikä näkyy esimerkiksi vapaiden kananmunien suurena kysyntänä.

Ruuan alkuperällä on todella iso merkitys tänä päivänä. Tämän on huomannut myös useita kertoja Suomen parhaaksi K-Citymarketiksi valitun Turun Kupittaan K-Citymarketin kauppias Hannu Aaltonen.

”Kokemukseni perusteella lähiruoka on tällä hetkellä kovempi trendi kuin luomu. Kaupasta ostetaan mieluummin lähellä tuotettua kotimaista kuin ulkomaista luomua”, Aaltonen sanoo.

Kaikista eniten Aaltosen mukaan tiedustellaan lihan alkuperää.

”Toisissa tuotteissa alkuperällä ei ole niin suuri merkitys: esimerkiksi myytävistä juustoista jo yli puolet ovat ulkomaisia, mutta niiden alkuperään ei kiinnitetä niin paljoa huomiota.”

Lihassa pelkkä kotimaisuus ei enää riitä, vaan lihan tulisi olla lähellä tuotettua. Lähiliha tarkoittaa monelle ennen kaikkea luotettavaa, laadukasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Aaltonen arvelee, että taustalla näkyy ilmastonmuutoskeskustelu. Ylipäänsä vastuullisuuden merkitys on kasvanut.

”Sen huomaa muun muassa kananmunista: vapaiden kananmunien osuus myynnistä on todella suuri. Häkkikananmunia ei haluta ostaa”, Aaltonen kuvaa.

Broilerin kysyntä jatkaa kasvuaan – punainen liha vaihdettiin vaaleaan

Toinen selvä trendi lihankulutuksessa on punaisen lihan vaihtaminen vaaleaan. Broilerin myyntikäyrät ovat kasvaneet jo pari vuotta samaan aikaan, kun punaisen lihan käyrät ovat olleet laskussa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan broilerin lihan tuotantomäärät ovat kasvaneet yli 30 prosenttia vuosina 2010–2018. Broileria syötiin viime vuonna Suomessa reilusti yli 20 kiloa henkilöä kohden.

Trendin taustalla on todennäköisesti kuluttajien halu ostaa ympäristöystävällisempää lihaa.

”Siipikarjan tuotanto on kymmenen kertaa ympäristöystävällisempää ja vähäpäästöisempää kuin punaisen lihan tuotanto. Kaikki broilerintuottajamme sijaitsevat maksimissaan puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Myös pakkauksemme tulevat läheltä”, Naapurin Maalaiskanojen Suomen johtaja Samuli Eskola sanoo.

Myös kauppias Aaltonen itse suosii lautasellaan vaaleaa lähilihaa.

”Meillä kotona lihansyönti on siirtynyt pitkälti broileriin. Meillä syödäänkin juuri Naapurin Maalaiskanaa, joka on meidän lähellämme tuotettua”, kauppias tuumaa.

Naapurin Maalaiskanat käyttää lajiteltavia pakkauksia – muovi on kartonkia parempi, jos sen kierrättää

Ilmastonmuutos ei näy vain ostettavissa tuotteissa, vaan myös niiden pakkauksissa. Erityisesti viimeisimmän vuoden aikana ruokapakkausten merkitys on kauppias Aaltosen mukaan kasvanut.

Muovi suojelee elintarviketta kartonkia paremmin, mutta pakkaukset tulisi kierrättää.

”Muovilla on monia hyviä ominaisuuksia: se lisää säilyvyyttä ja estää tuotteen ennenaikaista pilaantumista. Kartonkipakkaukset eivät puolestaan ole kestäviä, ja ruokahukkaa tulee enemmän. Tärkeintä olisikin, että muovipakkaukset olisivat kierrätettäviä ja ne myös kierrätettäisiin”, Aaltonen kertoo.

Aiemmin moni lihantuottaja on käyttänyt pakkauksissaan hiilenmustaa muovia, jota ei voi kierrättää, koska muovinlajittelukone ei tunnista sitä. Nyt alalla kuitenkin puhaltavat muutoksen tuulet: yhä useampi tuottaja suosii värillisiä pakkauksia, jotka muovinlajittelukone tunnistaa.

”Myös me olemme vaihtaneet pakkaukset lajiteltaviin tiilenpunaisiin”, Naapurin Maalaiskanojen Samuli Eskola kertoo.